Historia

Postitorvi on jo myöhäiseltä keskiajalta saakka merkinnyt kyläpahasissa iloisen uteliaisuuden syttymistä. Vaunuissa ehkä oli kirje, ehkä kaukainen vieraskin. Postiajurin mukana kuultiin penikulmien takaiset uutiset.

Suomalainen vaskiseitsikko on puhallinyhtyemuotona ainutlaatuinen, sitä ei tavata missään muualla. Keisari Aleksanteri III:n (itsekin puhallinmusiikin harrastaja) aikana sotilassoittokunnat muodostettiin kokonaan vaskipuhaltimista ja Suomessa Kaartin kapellimestari A.Leander jalosti sen 1870-luvulla torviseitsikoksi (lähde K.Karjalainen, Suomalainen torviseitsikko, Helsinki 1995). Seitsikolle ominainen, ihastuttavan pehmeä sointiväri perustuu siihen, että seitsikon kaikki alkuperäiset soittimet kuuluvat samaan ”kornettiperheeseen” ja siten täydentävät soinnillisesti toisiaan. Seitsikkomusiikki on kokenut 1970-luvun lopulla uuden tulemisen johtotähtenään ammattilaisista koostuva Kaartin Seitsikko, mutta tässä kehityksessä myös Sinetti-Seitsikolla on ollut oma roolinsa.

Sinetti-Seitsikko on Postin (Itella) ja Telen (Sonera) piirissä pääkaupunkiseudulla toimiva perinteinen suomalainen torviseitsikko. Se perustettiin v. 1980 jatkamaan 1900-luvun alkupuolella toimineen Helsingin Postiljooniyhdistyksen Torvisoittokunnan maineikkaita perinteitä. Soittokunnan riveissä nähtiin mm. kuuluisat soittajaveljekset Georg ja Eugen Malmsten. Tämän perinnerikkaan soittokunnan siirtyessä sotien jälkeen ”eläkkeelle” jäi soittokunta-aate kytemään vuosikymmeniksi pulpahtaakseen sitten syksyllä 1980 jälleen esille.

Helsingin seudun puhallinmusiikkia harrastavista postiteleläisistä syntyi Sinetti-Seitsikko. Alku oli helppoa, koska Sinetti-Seitsikon jäsenillä oli jo pitkä soittajaura takanaan Helsingin seudun eri puhallinyhtyeissä ja nuotiston rungoksi saimme yllämainitun Postiljoonien soittokunnan vanhan nuotiston, jonka arvokkaat ja kellastuneet nuotit jäljitimme Suomen Kirjallisuusseuran Kansanrunousarkistosta. Sinne ne oli pelastettu viime hetkellä matkalta kaatopaikalle. Tosin pian huomasimme, että kyseinen nuotisto ei enää vastaa musiikillisesti tämän päivän vaatimuksia, mutta välillä palautamme mieliimme viime vuosisadan alun musiikilliset tunnelmat soittamalla noita vanhoja kappaleita.

Sinetti-Seitsikon toiminta perustamisesta lähtien on ollut hyvin aktiivista. Oman talon esiintymisten lisäksi olemme olleet vuorokesäisin mukana suuremmissa tapahtumissa mm. Lieksan Vaskiviikoilla, Hamina Tattoossa sekä kolmena kesänä Artic Canoe Race -tapahtumassa Torniojokilaaksossa. Viimeeksi mainitusta tapahtumasta voisi todeta, että varsinkin ulkomaiset melojat olivat ihmeissään siitä, kuinka pehmeän kuulas puhallinmusiikki kuului soittopaikalta kilometrien päähän pitkin Torniojoen pintaa niin ylä- kuin alajuoksulle päin antaen samalla melojille uusia voimia päästäkseen etappinsa määränpäähän. Tapahtuma alkoi Kilpisjärveltä ja maali oli vuorovuosin Torniossa taikka Haaparannalla ja me esitimme ns. ”niemenkärkimusiikkia” aina tarvittaessa. Muita mieliinpainuvimpia tapahtumia ovat olleet Kuopio tanssii ja soi, Naantalin musiikkijuhlien avajaiskonsertti eräänä vuonna sekä Suonenjoen mansikkakarnevaalit. Aiemmin oli tapana osallistua myös (useimmiten pääesiintyjänä) postitoimipaikkojen tasasatavuotisjuhliin. Tanskan ja Ruotsin postilaitosten 350-vuotisjuhlat olivat osaltamme alkusoittoa vuodelle 1988, jolloin vietettiin Suomen postilaitoksen 350-vuotisjuhlia. Tuolloin kierrettiin Suomea ristiin rastiin niin, että esiintymispaikoista eteläisin oli Hanko, läntisin Eckerö Ahvenanmaalla, pohjoisin Utsjoki ja itäisin Lieksa ja Joensuu. Soittotilaisuuksia oli toista sataa, kyllä ansaitsi pysyi hyvässä kunnossa. Työnantajan kanssa homma hoitui todella upeasti.

Keikkailunsa ohella Sinetti-Seitsikko on tehnyt äänitteitä sopivin väliajoin. Viimeisin cd-levy ilmestyi vuoden 2003 Ystävänpäivänä teemanaan paritanssimusiikki. Levyn taiteellisena tuottajana toimi tanssimusiikin Grand Old Man, Ossi Runne soittaen itsekin levylle pari sooloa. Kahdella ensimmäisellä levyllä pääjohtaja Pekka Tarjanne soitti omat soolonsa vaskien säestyksellä näyttäen samalla hyvälle ystävälleen, Kari Suomalaiselle, kuka se olikaan ”se Suomen toiseksi huonoin fagotinsoittaja”. Kolmannella levyllä esiintyi silloinen pääjohtaja Pekka Vennamo isorumpuineen Armas Maasalon ”Juhlamarssissa”. Molemmilla pääjohtajillahan oli ”retuperäläinen” taustansa, joten hommat hoituivat asianmukaisella ammattitaidolla. Kolmannen levyn taiteellisena johtajana toimi Teuvo Laine, joka teki myös useita sovituksia erityisesti Sinetti-Seitsikolle niin tanssi- kuin ohjelmamusiikista.

[ etusivu | kokoonpano | historia | levytykset | photo | in english]